Tuomas Marjamäki

Viihdyttäjän pitkä tie suurille areenoille. Jarkko Tammisen show’t täyttävät areenoita, tv-ohjelma saa uusia kausia ja somevideot naurattavat satojatuhansia katsojia. Mutta kuka on oikea Jarkko Tamminen hahmojen takana? Jarkko aloitti imitoinnin jo lapsena ja sai nuorena oppia muun muassa Joonas Myllyveräjältä ja Jukka Puotilalta. Vuosituhannen vaihteessa täystyöllistetty imitaattori pääsi lopulta teatterikorkeakouluun sekä opiskeli vuosia tanskalaisessa laulukoulussa. Jarkko laatii tiukkoja viisivuotissuunnitelmia ja asettaa tavoitteensa aina vain korkeammalle, minkä juurisyyt saattavat löytyä lapsuudesta ja synkästä lama-ajasta. Mikä on menestyksen hinta? Millainen isä, puoliso ja ystävä Jarkko on? Entä mitä imitaatioiden kohteet ovat Jarkon kohdatessaan kommentoineet? Tuomas Marjamäki (s. 1978) on pitkän toimittajan uran tehnyt kirjailija, joka on kirjoittanut useita elämäkertoja suomalaisista viihdyttäjistä, muun muassa Spede Pasasesta, Vesa-Matti Loirista, Mikko Alatalosta ja Irwin Goodmanista. Marjamäen teokset ovat saaneet kiitosta perusteellisuudestaan ja selkeydestään.

Kerrankin itsenään

Jarkko Tamminen

Poika, joka halusi vain töihin radioon. Radioääni, tv-kasvo ja asioita kärjistävä kolumnisti. Tuomas Enbusken elämä on täynnä ristiriitoja. Annetaan hänen itse kertoa, ja yritetään ymmärtää. Lapsena oululaispoika Tuomas Enbuske luki kaiken, mitä käteensä sai. Hän haaveili arkkitehdin ammatista, mutta lopulta kiinnostus radiotyöhön jätti kaiken muun varjoonsa. Kotona ei korotettu ääntä, mutta Tuomas reagoi hiljaisuuteen raivokohtauksilla. Matkalla terapiaan Tuomas jäi tahallaan väärällä pysäkillä pois. Helsingissä unelmat toteutuivat. Kiss FM teki Tuomaksesta radiotähden, pian töitä tuli myös televisiosta. Jari Sillanpää tuli hänen haastattelussaan kaapista ja Anneli Auer avautui vankilasta päästyään. Presidentti Halonen käski kruununprinsessa Victoriaa varomaan Tuomasta, mutta Alexander Stubb innostui tekemään kirjan hänen kanssaan. Nuoruusvuotensa Tuomas vietti vasta nelikymppisenä, jolloin meno kiihtyi liikaakin. Pakollinen äkkipysäys sai jättämään päihteet, tunnistamaan autismin kirjon ominaispiirteet sekä etsimään oikean hoidon maanisdepressiivisyyteen. Hitaan toipumisprosessin jälkeen Tuomas on palannut töihin – Suomen suosituimpia podcasteja juontamaan. Nykyään entinen ateisti käy viikonloppuisin jumalanpalveluksissa niin uskonsa kuin kirkkojen arkkitehtuurinkin takia. Tuomas Marjamäki (s. 1978) on kirjailija ja toimittaja, joka on erikoistunut suomalaisen viihteen historiaan. Hän on aiemmin julkaissut muun muassa Vesa-Matti Loirin, Spede Pasasen ja Irwin Goodmanin elämäkerrat sekä kirjat Kummelista ja Uuno Turhapurosta.

Enbuske – Elämänkerta [sic]

elämäkerta [sic]

Enbuske

Kyllä lähtee – nimittäin aivan kaikki Kummelista. Pirkanmaalaisen huumoriryhmän kotivideoista alkanut kohellus on merkittävä osa suomalaista viihdehistoriaa. Heikki Silvennoisen, Timo Kahilaisen, Olli Keskisen, Heikki Helan ja Heikki Vihisen muodostama Kummeli nousi 1990-luvulla hurjaan suosioon. Televisiossa ja festivaalilavoilla kansaa villitsivät muun muassa Matti Näsä, Mauno Ahonen sekä Speedy ja Saku, joiden hokemat jäivät elämään puheisiin. Sketseistä alkanut ilmiö on poikinut myös useita elokuvia ja tv-sarjoja. 2020-luvulla Kummeli porskuttaa edelleen ja ryhmältä syntyy uusia projekteja televisioon ja teatterin lavoille. Ajan rajallisuus kuitenkin konkretisoitui joulukuussa 2024, kun Heikki Silvennoisen kuolema yllätti koko Suomen. Kummeli – vihko kiinni on syksyllä 2015 ilmestyneen kirjan Kummeli – erittäin hyvin sanottu perusteellisesti päivitetty laitos, jossa ryhmän jäsenet muistelevat yhteistä matkaansa. Ennen julkaisemattomana materiaalina se tarjoaa Kummelin tuoreimmat vaiheet yhdentoista vuoden varrelta sekä tarinoita ja haastatteluita myös aiempien vuosikymmenten ajalta. Tuomas Marjamäki (s. 1978) varttui kummeleiden kotipitäjässä Kangasalla ja oli kasiluokkalainen pahimman Kummeli-huuman aikana. Kummeli – erittäin hyvin sanottu -kirjan jälkeen Marjamäki on kirjoittanut rivin muita kirjoja suomalaisesta viihdehistoriasta.

Kummeli – Vihko kiinni

Viihteen ja kulttuurin legendan elämäkerrassa kuuluu taiteilijan oma ääni. Suomalaisten rakastaman tähden syvällinen elämäkerta antaa paljon tilaa Veskun itse kertomille muistoille ja tarinoille. Tietokirjailija Tuomas Marjamäki haastatteli Veskua kahdenkymmenen vuoden aikana erilaisissa elämäntilanteissa ja eri aihepiireistä keskustellen. Kymmenistä haastatteluista ja laajasta lähdemateriaalista syntyi tähden elämää ja taidetta kattavasti käsittelevä elämäkerta, joka antaa Veskusta uudenlaisen kuvan. Kirja arvostaa ja ymmärtää ihmistä ja taiteilijaa, mutta ei aseta häntä jumalan asemaan. Tuttujen kesken Vesku täydentää Marjamäen Spede-Vesku-Simo-trilogian, johon kuuluvat myös aiemmin julkaistut teokset Simo Salminen – se se vaan on sillä lailla ja Spede, nimittäin. Tuomas Marjamäki (s. 1978) on tietokirjailijana erikoistunut suomalaisen viihteen historiaan. Hän on kirjoittanut aiemmin muun muassa Simo Salmisen, Spede Pasasen ja Mikko Alatalon elämäkerrat sekä tietokirjat Kummeli – erittäin hyvin sanottu ja Uuno on numero yksi.

Vesa-Matti Loiri 1945–2022

Tuttujen kesken Vesku

Suomi ei ole unohtanut Spede Pasasta (1930-2001), joka nauratti kansaa puolen vuosisadan ajan. Uusi elämäkerta piirtää maan tunnetuimmasta tv- ja elokuvakoomikosta, liikemiehestä ja keksijästä kuvan, joka on tarkempi kuin koskaan. Spede, nimittäin kattaa viihdemiehen koko julkisen ja yksityisen elämän ensiaskeleista viimeiseen golflyöntiin. Apuna on ainutlaatuinen lähdemateriaali, Speden isän säilyttämät kouluainevihot, pakinat, näytelmäkäsikirjoitukset ja kirjeet, jotka osoittavat, kuinka jo nuorella Spedellä oli selvät suunnitelmat raivata tiensä komiikan huipulle. Kymmenet läheiset perheenjäsenistä parhaisiin ystäviin, puolisot Pirjo Pasanen ja Riitta Väisänen sekä monet tärkeät työkaverit Simo Salmisesta Vesa-Matti Loiriin kertovat Speden omaperäisestä persoonasta, varjellusta perhe-elämästä, riidoista ja sovinnoista, huolenpidosta ja välittämisestä, paheista ja ruokailutavoista sekä rahan tekemisestä ja sen käyttämisestä. Kirjassa soi vahvana myös Spede Pasasen oma ääni, joka muistuttaa: - Pääasia, että on kivaa! ”No ensimmäisen lauseen jälkeen minä aina sanon jees. Sitten toisella kerralla ou jees ja kolmannella nou nou. Seuraavaksi sanon yleensä ou nou ja sitten vielä ou nou nou nou! Ja ne luulevat, että ymmärrän joka sanan.” - Spede kielitaidostaan ”Pertti oli juuri ostanut ison, kullanvärisen bemarin ja täräytti sillä edellä ajavan auton perään. Hän oli hurjana ja syöksyi räyhäämään kuskille. No se sattui olemaan mun gynekologi.” - Pirjo Pasanen, Speden vaimo ”Kirja on tarkkaa työtä, siitä välittyy Speden henki. Juuri tällainen Pertti Pasanen oli.” -Päiviö Pyysalo

Spede, nimittäin

Tuomas Kyrö

Kreetta Onkeli

Juha Itkonen

Markus Kajo

Heli Laaksonen

Tuomas Mattila

Juuso Räsänen

Pikku Kakkosen satuhetkistä tutut tarinat nyt kirjana! Maamme parhaiden tarinoitsijoiden uudet sadut ilahduttavat koko perhettä.

Tuomas Marjamäki

About

Books

Join the club