Leena Krohn

Kristina Carlson

Vilja-Tuulia Huotarinen

Eila Kostamo

Katja Seutu

Liisa Enwald

Risto Ahti

Kalevi Aho

Olli Marttila

Kokoelman kaunokirjalliset palaset valottavat monipuolisesti Rekolaa mm. runoilijana, aforistikkona, esseistinä sekä sävel- ja kuvataiteiden ymmärtäjänä.Mirkka Rekolan (s. 1931) kirjailijantyö kuuluu suomalaisen runouden mittaviin, uraauurtaviin saavutuksiin. Hänen esikoiskokoelmansa Vedessä palaa ilmestyi 1954, ja aina viime vuosiin saakka hän on julkaissut teoksia ja esiintynyt runouden puolestapuhujana eri foorumeilla. Hänen runoutensa ja persoonansa karisma on vaikuttanut lukuisiin nuorempien polvien kirjoittajiin. Tämän kokoelman kaunokirjalliset palaset, esseet ja tutkielmat kuvailevat monipuolisesti Rekolaa runoilijana, aforistikkona, esseistinä, ystävänä, yhteistyökumppanina ja taiteellisena innoittajana. Risto Ahdin ja Vilja-Tuulia Huotarisen esseissä runoilija kohtaa runoilijan. Kristina Carlsonin persoonalliset muistiinpanot ja aihiot liittyvät kirjoittamiseen ja ystävyyteen. Leena Krohn on valinnut kuusi kertomusta teoksestaan Donna Quijote ja muita kaupunkilaisia, jonka keskeisessä hahmossa kajastaa näköisyyttä Mirkka Rekolaan. Esseessään Ystäväni Donna Quijote Krohn erittelee fiktion ja todellisuuden suhteita tuossa teoksessaan. Liisa Enwald tutkiskelee Rekolan valloittavia Maskuja. Nuo humoristiset pienet elämänpituiset jutut muodostavat oman lajinsa Rekolan tuotannossa, mutta tutkija löytää myös yhtymäkohtia kirjailijan muihin teoksiin. Katja Seutu tarkastelee Rekolan runoudessa tärkeän vastakohta-ajattelun purkautumisen lähtökohtia alkukauden kokoelmissa Syksy muuttaa linnut sekä Ilo ja epäsymmetria. Olli Marttilan proosakatkelmat ilmentävät hänen kokemuksiaan kirjoitus- ja kuvantekoprosessin vuorovaikutuksesta sekä Mirkka Rekolalta saatuja vaikutteita. Kalevi Aho pohdiskelee Rekolan aforismien valossa nykysäveltäjän ja yleensä taiteilijan vastuuta ja haasteita.Eila Kostamo kertoo vuosikymmeniä jatkuneesta, vaiheikkaasta kirjailijan ja kustannustoimittajan yhteistyöstä ja mieleenpainuneista kohtaamisista.Arvosteluotteita Mirkka Rekolan pitkäaikainen kustantaja WSOY on julkaissut kiinnostavan kirjan maamme arvostetuimpiin kuuluvasta runoilijasta. ( ) Kuva silmissä -kirjan kiinnostavinta antia monen hyvän kirjoituksen keskellä on Rekolan runouden varjoon jätettyjen maskujen analyysi. Marjaana Roponen, Aamulehti Kokoelmasta välittyy eloisa kuva karismaattisesta runoilijasta ja hänen mittavasta tuotannostaan. ( ) Teos pakottaa tarttumaan taas kerran Mirkka Rekolan tuotantoon. Raija Hakala, Pohjolan Sanomat"Mirkka Rekola puhuu niin, että kuulija lumoutuu. Näin voi päätellä kun lukee artikkelikokoelmaa Kuva Silmissä. Se on ilmestynyt vuonna 2011, "kirjailijan merkkivuotena". Wikipedian mukaan Rekola täytti tuolloin kahdeksankymmentä vuotta. Hänen ystävänsä, tuttavansa ja ihailijansa ovat koonneet joukkonsa ja kirjoittaneet WSOY:n kustantaman artikkelikokoelman. (Toim. Eila Kostamo ja Liisa Enwald). Siinä käydään läpi Rekolan tekstejä, tietysti, mutta yllättävän moni mainitsee myös Rekolan puheen ainutlaatuiseksi."www.rullaviisu.blogspot.fi

Näkökulmia Mirkka Rekolan kirjailijantyöhön

Kuva silmissä

Satu Koskimies

Rakastettu Runotyttö jälleen tiellä tähtiin Kahden Runotyttö-fanin unelmasta syntyi helmi kaikille Runotyttöjen lukijoille. Uuden Kuun Emiliasta on tullut Aution Talon rouva Emilia Kent ja kirjailijan ura on aluillaan. Useat sukupolvet ovat ihastuneet ja kiintyneet kanadalaisen L. M. Montgomeryn Runotyttö-kirjoihin. Kukapa ei muistaisi huojennuksen tunnetta, kun Emilian ensimmäinen kirja julkaistaan tai kun Emilia ja Teddy viimein saavat toisensa. Tulevaisuus on jäänyt kutkuttamaan lukijoiden uteliaisuutta: Kantavatko Emilian leimahdukset kirjailijan uralle ja millaista on elämä taidemaalari Teddy Kentin vaimona? Syntyykö Aution Talon taiteilijakotiin lapsia? Näillä kysymyksillä leikittelivät myös kirjailijat ja lapsesta asti Runotyttöjä rakastaneet Vilja-Tuulia Huotarinen ja Satu Koskimies. He huomasivat, että fanifiktiosta syntyy kokonainen romaani. Emilia Kent - kunnianosoitus ja jatko-osa Runotyttö-romaaneille - on vahvasti uusiakin lukijapolvia koskettava teos nuoresta naisesta, joka etsii itseään taiteilijana ja puolisona. Runoilija ja kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen (s. 1977) on saanut teoksistaan mm. Kalevi Jäntin palkinnon (2009) ja Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon (2011). Monipuolinen runoilija, kirjailija ja kirjallisuustoimittaja Satu Koskimies (s. 1941) on tutkinut aiemmin L. M. Montgomeryn tyttökirjoja yhdessä Suvi Aholan kanssa toimittamissaan teoksissa Uuden Kuun ja Vihervaaran tytöt (2005) sekä Runotyttöjen vuosi (2007). Hän on saanut Werner Söderström Osakeyhtiön kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon (2015).

Emilia Kent - Runotytön tarina jatkuu

Vilja-Tuulia Huotarinen

About

Books

Join the club